Arki

Tällaista on työssäkäyvän arki. Vapaapäivä menee taas kaikkeen turhaan. Sähkömies tulee ja hammaslääkärille pitää mennä ja sitten kauppaan ja kokkaamaan ja meilejä tulee ja oikeesti. Sen piti olla mun kirjankirjoittamispäivä, mutta ei oo.

Vaihtoehtoisesti vaikka sunnuntain piti olla mun kirjankirjoittamispäivä, mutta eihän siihen mahdu kuin kaupassakäyntiä, pyykkiä, tiskiä, rännin putsausta, etupihan raivausta, kokkaamista ja byrokratiaa. Niinku pelkkää suorittamista ja velvollisuutta mun vapaa-aikakin, aina.

Yöllä on niinku tilassa, että ”kuolen jos mä en muista huomenna kirjoittaa ylös muistiinpanoihin sitä yhtä detaljin korjausta”. Stana.

Välillä sitten taas pystyy ja voi olla siitä ylpeä. Editoin todella produktiivisesti kirjaani ja paransin sitä tuhat prosenttia päivässä. Ehkä oli uksomaton stressi ja hektiikka silloin päällä, mutta voin sanoa, että editoin parasta kirjaani aivan huikean hienosti ja rysäyksellä sinä aikana myös kaiken ohessa ja saatoin sen ihan loppuvalmiiksi.

Että siinähän valitat, mutta teet kyllä romaanin siinä ohessa. Ei mikään turha.

Write a comment

Comments: 0